Moni kokoelma syntyy asialleen omistautuneen kerääjän ponnisteluista. Joskus kokoelmasta tulee jotakin enemmän.
Niin on käynyt Suomenlinnassa Helsingissä. Taiteilija Piippa Tandefelt alkoi kerätä vanhoja leluja tyttärelleen Petralle tämän synnyttyä vuonna 1966. Vuoteen 1985 mennessä leluja oli kertynyt jo pienen museon verran.
Kotitalon alakertaan perustettiin Suomenlinnan Lelumuseo 1985.
Lelumuseon toiminnan mahdollistavat pääsylipputulot, museokahvila ja museokauppa. Yleisölle avoimessa yksityiskokoelmassa on Suomesta kerättyjä leikkikaluja 1830-luvulta alkaen aina 1970-luvun alkuun asti.
Vuonna 2003 äiti Piippa jätti lelut tyttärensä Petran haltuun Suomenlinnassa ja Lelumuseossakin kesä on kiireinen, talvi hiljainen.
“Olen vähän yllättynytkin, että sitkeinä sisseinä olemme pärjänneet jo huikeat 30 vuotta”, nauraa museonjohtaja Petra Tandefelt.
Omaperäinen ja hieno lelumuseo löytyy Suomenlinnan itärannalta, vuonna 1911 rakennetun Vasiljevin huvilan pohjakerroksesta. Samassa yhteydessä toimivat myös kahvila Samovarbar ja museokauppa.
Yksityiskokoelmasta voi löytää elämyksiä useampikin sukupolvi. ”Tänne ei kuitenkaan pallomerta tai puuhanurkkaa tule – lelumuseo on pyhitetty eläkkeelle jääneille leikkikaluille”, huomauttaa Tandefelt.
Lelumuseon yhteydessä toimii pieni kahvila, jonka ulkoterassilta voi ihailla ohi lipuvia laivoja. Tarjolla on paikan päällä leivottuja herkkuja, teetä, kaakaota ja kahvia.
Museon yhteydessä toimii myös pieni museokauppa, jossa myydään nostalgisia tavaroita niin lapsille kuin aikuisillekin, sekä ajankohtaisia hankintoja nukkekotiin. Tarjolla on myös postikorttivalikoima.
Suomenlinnan lelumuseo:
https://lelumuseo.fi/
Artikkelin kuva: Anna Huovinen