Lappeenrannan keskustassa Raastuvankadulla seisoo Suomen vanhin puinen raatihuone. Empirekautta edustavan rakennushelmen syntymävuosi on 1829. Tällaisen puurakennuksen säilymistä voi pitää pienoisena ihmeenä Suomessa.
Tänä kesänä tähän kaunokaiseen voi tutustua moneen otteeseen. Raatihuoneen ovet avataan seuraavan kerran heinäkuun 21. päivänä. Yleisö on aiemmin päässyt tutustumaan Lappeenrannan keskustan yleisilmeeseen merkittävällä tavalla vaikuttavaan rakennukseen Avoimien ovien päivänä.
-Avoimien ovien tapahtumassa keisarillinen sali kävi ahtaaksi. Suosion innostamana järjestämme nyt kesällä aukiolojaksoja, kertoo Lappeenrannan kaupungin markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman.
Puinen Raatihuone on palvellut monenlaisissa tehtävissä vuosien varrella. Päätöksenteon lisäksi siellä on ollut teatteria ja juhlia. Moni yhdistys on saanut alkunsa sen katon alla.
Kun Lappeenrannan kaupunki laajeni 1700-luvun lopulla linnoituksen ulkopuolelle, varattiin Raatihuoneelle paikka kaupungin torin laidalta.
Vuodesta 1811 maassamme oli voimassa määräys, että julkiset rakennukset piti rakentaa kivestä. Vähävaraisuutensa vuoksi kaupunki sai luvan toteuttaa raatihuoneensa puusta.
Maanmittari J.W. Palmrothin suunnittelemaa rakennusta korotettiin vuonna 1845 ja se varusteltiin mm. kellotornilla ja siipirakennuksella.
Historia havisee Raatihuoneen vaiheissa. Lappeenrannassa odoteltiin vuonna 1891 Keisari Aleksanteri III:nnen vierailua. Tätä varten raatihuone päätettin kunnostaa edustavaksi. Vuonna 1940 Raatihuone kärsi pommituksissa, mutta korjattiin ennalleen.
Aikojen saatossa huonetilat ovat kokeneet muutoksia. Kaupungin edustustiloiksi ne kunnostettiin 1990-luvun alussa. Kaupunginvaltuusto kokoontui rakennuksessa vuodesta 1874 siihen saakka kunnes nykyinen Lappeenrannan kaupungintalo valmistui 1983.
Lappeenrannan Raatihuone
Raastuvankatu 7
Lappeenrannan matkailuinfo
arkisin klo 10–17 ja lauantaisin 10–16.
Brahenkatu 1
Visit Lappeenranta -sivusto
Kuvat: Iia Liimatainen ja Mervi Palonen
Kommentoi